Miten tämän ajan jaksaa.. miten kauan täytyy odottaa, että sen pienen saa syliinsä?
Monen monta adoptiotarinaa ehdin vielä lukea, monta kertaa vielä suunnitella lasten huonetta.. yhä uudelleen ja uudelleen. Tajusin silti, että nythän minä jo odotan. Vatsani ei vain kasva ja hormonien vaihtelultakin vältyn, sehän on hyväkin asia ;)
Ensi perjantaina 14.10 on ensimmäinen adoptio info, Jyväskylässä. Paikkakuntamme ostaa palvelut sieltä, joten kilometrejä on luvassa tulevalle seuraavalle vuodelle. Onneksi paikkakunnalla asuu myös ihana ystäväni jonka luona saa kyläillä toivottavasti joka kerta :)
..Hassua.. mutta oon alkanu hahmottamaan mielessäni lapsemme kasvojen piirteitä.. Ihana pieni suloinen lapsemme.. miten maltan odottaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti